Текст, перевод и аккорды “Aurinko Ja Kuu”
- "Aurinko ja kuu. Syttyneet kaukana sielt? miss? lehv?in suoja yllein kumartuu. Kai vuosia olen jo kulkenut muassa metsien kansojen. Olen oppinut viisautta susilta ja nukkunut karhujen kanssa. Yht??n ihmist? en ole kohdannut, kyl?nk??n liepeille sattunut. Tied? en matkaani kotoa. Kohtalo sanelee minne johtaa tie." Kaukana tyveness? vehre? polku verelle johdattaa. Yll? maan, taivas kattona, loppunsa on kaikella. "Kai vuosia olen jo kulkenut miettien veljeni l?ht??. Kunpa tiet?isin minne h?n p??tyy. Jumalat suojelkoot h?nt? matkallaan." J?rk?ht?v?t vankat kalliot. Vaeltavat kuu ja aurinko. Tuulet yltyv?t, myrskyt tyyntyv?t. Laivojansa aallot etsiv?t. "Taivaalla t?hdet valaiskaa, tulen vain min? tarvitsen. Luonnosta olen syntynyt, edess?s' mit??n pelk?? en."
Поделитесь с друзьями:
Поделитесь с друзьями: