Jo Joutuu Ilta — Tarja Turunen

Jo joutuu ilta ja tuuli k?y yli tumman, synke?n salon, h?my majan verhovi matalan ja kirkkaan uhkean talon. Kun tuntea sais tuon pyh?n, lohtua luovan valon!

Vaan t?hdet lempe?n hohteen luo syvyyksiin synkkiin asti. Ja jouluvalkeat loistavat joka paikassa kirkkahasti. Oi Luojamme, s? tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa ja synkkyyskin jo murtuu maisilla teill?. Majassa halvimmassakin on sijansa enkeleill?. Ja silloin on my?s joulurauha parhain meill?.