Haaska — Moonsorrow

raunioita tuhotun kaupungin vierest? katsellen vai yl?puolella auringon eksyneen? taivasta halkoen? koska kuoli tuo kurja olento, tied? en

kynnet sel?ss??n hetken lev?ht?? kasvot hiekassa hetki katoaa

liian kauas katseensa hamuaa kun eiv?t kotkatkaan pilviss? lenn? on rauta voimaton aikaa vastaan kaikki aseensa joutuvat laskemaan ja kaiken turhuuden unohtaen suohon p??tyy viel? t?m?kin

vain tuhkaa poltetun kaupungin unet valloittajien yl?puolella auringon tyhjyys olkoon maa t??lt? karkoitettujen

kynnet sel?ss??n hetken lev?ht?? kasvot hiekassa hetki katoaa

hitain askelin liian kaukaa moni itselleen aarteita saalistaa on rauta voimaton aikaa vastaan kaikki lihassaan joutuvat kitumaan

turha on v?syneen odottaa kuka valmis on matkastaan luopumaan t?ll? tiell? ei kukaan kulje meit? vastaan

lopulta aika palkitsee mink? ajassa ihminen k?rsii kuolema kalventaa kaikkien kasvot j?tt?? ruumiit kynsiin korppien miekasta nielet veren jonka lasket suohon p??dyt viel? sin?kin

puiden oksilla, vuorten rinteill? istuvat vaiti nuo hahmot vain odottaen ett? polvillesi putoat ja kasvosi hiekkaan painat et en?? liiku, silloin tied?t...