Houreissa kiroissa
riipiv?n kauhun
se koruton virsi
niskasta sahatun
se routaan kutoo
kanteen kuoleman kenttien
karrelle kituu
meress? liekkien kylmien
houreissaan arkana
irvistellen kituu
suoliaan naaraten
pakoon ry?mii kuolemaa
kerran kipua parahtaa
raukeana korahtaa
kalmanauer
helmoihinsa paimentaa
on VI riivaajaa
VI katkottua raajaa
ja VI p??t? tuijottaa
katsoo suoraan sieluun
on kuusi mestaajaa
niist? kuusi manalle kastetaan
kun kuusi murhaajaa
sinua tuijottaa
ja polvistat viimeisen kerran