K?ymme Helmiporteille pilkan
Ja halveksunnan utuisilla siivill?.
Sumu tihenee kun k?si ihmis-ajoilta
Viilt?? auki Jeesuksen kaulan,
El?m?n suojaavan l?mm?n muuttuessa,
Kylm?n ja Pimeyden miekaksi
Jolla Saatana korjaa valon lapsia
Tappaen syd?mett?, ilman armoa.
Kuolematta vaelsimme aikojen saatossa
Kuolevaisten ihmisten joukossa.
Me vaelsimme, emme kuolleet,
Ja nauroimme sinun Pojallesi.
Me olemme se mahti joka h?net
Jo kerran naulitsi vaikka itse
Emme k?si?mme tahranneet.
Sinusta ei ole Tuomiop?iv?n?
Vastukseksi Herrallemme,
Pimeys ja Helvetin julmuus
On jo voittanut vihassa.
Laumasi on ilman paimentaan
Surun ja kauhun varjossa...
Jeesus on jo tapettu uudelleen,
H?nen kallonsa murskattu ?itins? vereen...
Me olemme ikuinen piikki silm?ss?si,
Myrkky joka virtaa El?m?si juurilla
Ja riemuiten tuhomme l?hteen
Jolta armon sanotaan syntyneen.