Polku jostain tuttu vie eksyneet mukanaan
Kaatuneet puut mets?n reunaan askeleet johdattavat
T?ll? viel? kaikuu laulu niiden muinaisten voimien
Joiden kyyneleist? heijastuu lopun n?hnyt t?hdet?n y?
Varmasti lehdet maassa m?t?nev?t jotain muistavat
Ehk? kuulivat kun tuhon airuet t?st? ohi ratsastivat
Kaukana sodasta ja n?l?st?
Kaukana maailmasta joka syttyi tuleen
On t?nne j??t?v?, meit? on niin v?h?n
Luotettava jumaliin, ehk? hetken viel? selvi?mme
Saamme y?sijan vierelt? kantojen, lehvist? peiton
On turha pel?t? virtaavaa vett?
Ei t??ll? taivaalta sada tuhkaa
Jos et tunne itse?si pime?ss?
Et tied? mit? kuulet hiljaisuudessa
Suusta suuhun kulkevat ikiaikaiset viisaudet
Sanat vuosilta ennen syntym??mme
Kaiken sen tiesimme vaan emme ymm?rt?neet
Kun tuhannet silm?t meit? tuijottavat
Niiden suuntaan k??ntyv?t p??mme
Kohdatkaa muinaiset!
Muinainen mahti, joka repii luomukset ihmisten
Ja syntyy itse uudelleen
Kun taivas aukenee ja kastelee maan
Juurtuu kiveen puu jokainen
Niin kaatuvat sein?t linnoitusten
Kuin lasi pirstoutuvat vihan muurit
Ruostuvat koneet ajan edest?mme p??ttyneen
J??v?t pohjaan laivat unohtuneet
Ja j?lkemme huuhtoutuvat puhtaaseen veteen
Hetkess? pyyhkiytyv?t vuodet tuhannet
Palaavat maahan pyh?t kirjoitukset
Kohdatkaa muinaiset!
Kohdatkaa uusi maailma!