"Aurinko ja kuu.
Syttyneet kaukana sielt?
miss? lehv?in suoja yllein kumartuu.
Kai vuosia olen jo kulkenut
muassa metsien kansojen.
Olen oppinut viisautta susilta
ja nukkunut karhujen kanssa.
Yht??n ihmist? en ole kohdannut,
kyl?nk??n liepeille sattunut.
Tied? en matkaani kotoa.
Kohtalo sanelee minne johtaa tie."
Kaukana tyveness?
vehre? polku verelle johdattaa.
Yll? maan, taivas kattona,
loppunsa on kaikella.
"Kai vuosia olen jo kulkenut
miettien veljeni l?ht??.
Kunpa tiet?isin minne h?n p??tyy.
Jumalat suojelkoot h?nt? matkallaan."
J?rk?ht?v?t vankat kalliot.
Vaeltavat kuu ja aurinko.
Tuulet yltyv?t, myrskyt tyyntyv?t.
Laivojansa aallot etsiv?t.
"Taivaalla t?hdet valaiskaa,
tulen vain min? tarvitsen.
Luonnosta olen syntynyt,
edess?s' mit??n pelk?? en."