Ovat siin? kuin kaksi marjaa
jumala ja saatana
katselevat likaista karjaa
joka juoksee vauhkona
V??nt?v?t k?tt? kumpi saa
meid?t unohtaa
kesken matkaa luovuttaa
lapset hukuttaa
On surun taakka raskas kantaa
suru l?mmin ja ajaton
ei aika haavoja voi parantaa
on aika itsekin lohduton
Kelme?n valon kuutamo antaa
yksin pime?ss? kulkevalle
en kai syntynyt joukkoon tuohon
karjalaumaan katseen alle
Talvisen tien kuolema kulkee
kylmin k?sin lapset hukuttaa
haudalla hymyilev?t kaverukset
toisiaan selk??n taputtaa